Yksi lensi yli käenpesän
kuulu siihen harvinaiseen joukkoon, joka on onnistunut Oscar-gaalassa
putsaamaan pöydältä viisi arvostetuinta Oscaria (paras elokuva, paras
miespääosan esittäjä, paras naispääosan esittäjä, paras ohjaus, paras
käsikirjoitus). Aiemmin tämän oli tehnyt vain vuonna 1934 ilmestynyt “Tapahtuipa
eräänä yönä”, joka löytyy myös IMDb:n listalta 150 parhaan joukosta. Myöhemmin samaan on pystynyt myös vuonna 1991 ilmestynyt Uhrilampaat (sijalla 23).
Elokuva kertoo
R.P.Murphy-nimisestä miehestä, joka on joutunut elämänsä aikana monenlaisiin
hankaluuksiin ja päätyy loppujen lopuksi hullujen huoneelle. Murphya näyttelee
mestarillisesti Jack Nicholson, joka on yksi ehdottomista
suosikkinäyttelijöistäni. Koko elokuvan
ajan on hieman epäselvää se, onko Murphy todellakin hullu vai vain
“ongelmatapaus”, joka ei oikein sovellu yhteiskuntaan. Elokuva kertoo Murphyn elämästä
hullujen huoneella ja hänen ystävystymisestään muihin asukkeihin.
Juonen sijaan elokuva
nojaa paljon vahvoihin näyttelijäsuorituksiin Nicholson keulanaan.
Naispääosa-oscarin elokuvasta sai hullujenhuoneen päähoitajaa näyttelevä Louise
Fletcher, joka kieltämättä tekee mainion suorituksen. Sivuosissa nähdään myös
hyviä suorituksia, mm. Danny DeVito, Sydney Lassick ja Christopher Lloyd (tuttu
“Paluu tulevaisuuteen elokuvista”).
Paikoittain elokuva
tuntuu hieman toistavan itseään ja junnaavan paikallaan, tätähän se hullujen
huoneen arki tosin on. Keskeisiä henkilöhahmoja on useita ja näitä kaikkia
rakennetaan huolellisesti pitkin elokuvaa. ”Hullujen” välille rakentuva ystävyys
ja yhteishenki on jotenkin sympaattista. Elokuva käsittelee mielenkiintoista
teemaa: Emmekö me kaikki ole jollain mittapuulla vähän hulluja? Pienet asiat
tekevät meidät onnelliseksi ja me kaikki toivomme, että meitä kohdeltaisiin
oman arvomme mukaisesti.
Yksi lensi yli käenpesän
on toiminut esikuvana lukuisille myöhemmille elokuville ja tv-sarjoille, jotka
sijoittuvat hullujen huoneelle. Se on miehitetty loistavilla näyttelijöillä ja
hahmot ovat hyvin rakennettuja. Pientä dynamiikkaa juonessa voisi enemmän olla,
sillä hetkittäin elokuvaa seuratessa tuntuu kuin olisi itsekin hullujen
huoneella. Ehkä se on tarkoituskin…
Arvosana: 8/10
“I must be crazy to be in a loony bin like this.”
-R.P. McMurphy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti