Liam Neesonin tähdittämä
Taken on saanut toimintaelokuvagenrelle epätyypillisen korkeat pisteet IMDb:n
listauksessa. Viime vuonna julkaistu elokuvan jatko-osakin (Taken II) on
saanut vain juuri ja juuri yli 6, joten jotain erityisen hyvää Takenissa on
siis varmasti oltava.
Väärin.

Taken ei ole huono
elokuva, mutta ei se ole erityisen hyväkään. Se onnistuu tarkoituksessaan, eli
viihdyttää vauhdikkaalla toiminnalla puolisentoista tuntia, mitään erityistä elokuva
ei kuitenkaan tarjoa. Ainoa ehkä valtavirtatoiminnasta poikkeava asia on se,
että elokuvassa pahikset laitetaan kylmästi lihoiksi sen suurempia asiaa
murehtimatta. Yleensähän on tyypillistä, että hyvis vain ”tyrmää/tainnuttaa”
vihollisiaan tai väkivaltaa muuten ”siistitään”, mutta ei Takenissa. Liam
Neeson tulee, näkee ja tappaa. Asiasta ei sen suurempaa numeroa tai draamaa
rakenneta.
Takenissa on ainakin yksi
opetus: Amerikkalaiset vanhemmat, on turvallisempaa päästää poikanne
Afganistaniin kuin tyttärenne Eurooppaan. Mutta vinoilu sikseen, tomintagenren
ystäville Taken tarjoaa intensiivistä viihdykettä, jossa ei liiemmälti
suvantokohtia ole. Tämä kai se on tarkoituskin, juonen realistisuus ei kuulu
näiden elokuvien kriteereihin.
Arvosana: 6/10
”I don't know who you are. I don't know what you
want. If you are looking for ransom, I can tell you I don't have money. But
what I do have are a very particular set of skills; skills I have acquired over
a very long career. Skills that make me a nightmare for people like you. If you
let my daughter go now, that'll be the end of it. I will not look for you, I
will not pursue you. But if you don't, I will look for you, I will find you,
and I will kill you.”
-Bryan Mills

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti