Nykyaika (Modern Times), 1936

Nykyaika on Kaupungin Valojen ohella yksi Charlie Chaplinin tunnetuimpia elokuvia ja IMDb:n listallakin se on päässyt 50 parhaan elokuvan joukkoon. Äänielokuvat alkoivat 1930-luvulla jo olemaan syrjäyttäneet mykkäelokuvat, mutta Chaplin ei tästä piitannut. Nykyajassa tosin alussa kuullaan hieman myös puhetta, mutta käytännössä kyseessä on mykkäelokuva mustine dialogiruutuineen.

Nykyajan päähahmona on tuttu Chaplinin näyttelemä kulkurihahmo, joka on elokuvan alussa töissä tehtaan liukuhihnalla. Elokuvan alun tehtaaseen sijoittuvat kohtaukset onnistuvat paikoittain olemaan jopa nykymittapuussa hauskoja ja tarinassa tuntuu olevan punainen lanka.

Sitten tämä lanka katoaa. Kulkuri menettää työnsä tehtaassa ja loppuelokuva on taas sekavaa ja ei-niin-hauskaa sinne tänne juoksentelua ja irrallisia sketsejä, jotka löyhästi muodostavat yhtenäisen tarinan. Elokuva on kestoltaan alle 1,5 tuntia, mutta loppua kohden se alkaa jo hieman puuduttaa.

Siinä missä esim. Kaupungin Valot on lähes puhtaasti komediallinen elokuva, Nykyajassa on myös yhteiskunnallisia ja poliittisia kannanottoja liittyen mm. tehdastyöläisten oloihin, lamaan ja sosiaaliturvaan. Teknologian kehitystä ei pidetä pelkästään hyvänä asiana kuten jo elokuvan kannestakin voi päätellä.

Jos Chaplinin kulkuri-elokuvista pitäisi jotain yhtä suositella, se olisi todennäköisesti Nykyaika, vaikka elokuvan loppupuoli jääkin heikonlaiseksi. Alun tehdaskohtauksissa saa nykykatsojakin nähdä pienen vilauksen siitä, miksi Chaplin oli aikanaan yksi huumoritaivaan kirkkaimmista tähdistä.

Arvosana: 6/10

Kaupungin Valot (City Lights), 1931

Äänielokuvat olivat tulleet elokuvateattereihin 1920-luvun loppupuolella, mutta mykkäelokuvien suurin tähti Charlie Chaplin jatkoi edelleen taistelua hänelle tutulla formaatilla. Kaupungin valot on yksi monista Chaplinin ”kulkuri-elokuvista” ja IMDb:n listalla se on arvostettu top 40:iin eli kaikista korkeimmalle hänen elokuvistaan. Itse en ole näiden arvosteluiden kanssa ollenkaan samaa mieltä, sillä mielestäni Kaupungin Valot on aika heikkotasoinen elokuva, yleisesti ottaen ja myös verrattuna Chaplinin muuhun tuotantoon.

On tietysti myönnettävä, että aika on ajanut aika pahasti Chaplinin huumorin ohi. Kompurointi, kaatuilu ja koomiset takaa-ajojuoksut eivät oikein jaksa huvittaa enää 2010-luvulla, 80 vuotta sitten tilanne oli varmasti toinen. Nykykatsojaa elokuva ei oikeastaan saa edes hymähtämään, huvittuneisuus tulee lähinnä siitä, että katsojasta on huvittavaa, että tällainen kohellus on joskus edustanut maailman parasta huumoria.

Huumoria vielä suurempi ongelma on kuitenkin mielestäni se, että elokuvan tarina ei oikein pysy kasassa. Tarinalinjojen välillä hypitään kummallisesti ja epäloogisesti, yksittäiset kohtaukset ovat vähän irrallisia eivätkä oikein liity ja linkity toisiinsa. Osa kohtauksista tuntuu lähteneen liikkeelle yksittäisestä sketsi-ideasta, joka on sitten vain täytynyt jotenkin survoa mukaan osaksi tarinaa. Elokuva on tosiaan melko sketsi-tyylinen, yksi kohtaus muodostuu yhden vitsin ympärille ja sitten hypätään seuraavaan.

Elokuva on kestoltaan alle 1,5 tuntia, mutta ehdin kyllä useaan otteeseen miettimään, että joko tämä jo loppuisi. Jos haluaa itseään elokuvahistorialla sivistää niin sitten tämä kannattaa katsoa, muita syitä en oikein keksi.

Arvosana: 5/10